Maaliskuu vaihtui eilen huhtikuuksi, mutten harmikseni ehtinyt käydä vaa-alla aamulla lainkaan: nukuin pommiin ja ehdin kiitää juuri ja juuri ajoissa tenttiin. Illalla luvassa oli pienet illanistujaiset, joissa "jouduin" muutaman viinilasillisen lisäksi nautiskelemaan suklaata, patonkia ja juustoja, joten tänä aamuna vaa-alle nousu ei oikein houkutellut. Toisaalta uskoisin, että eilisen kokonaisenergia jäi illan herkuttelusta huolimatta aika reippaasti miinukselle, koska pyöräilin kokonaisuudessan ainakin parin tunnin verran koulu-koti-keskusta-väliä. Maaliskuun viimeisen päivän paino saa nyt siis jäädä huhtikuun ekan päivän lukemaksi, tuskinpa paino hirveästi todellisuudessa siitä on mihinkään suuntaan muuttunut.
Painon kehitys maaliskuun aikana näytti siis seuraavanlaiselta:
1.3. 73,3 kg
7.3. 72,2 kg
15.3. 77,6 kg
21.3. 73,6 kg
28.3. 72,5 kg
1.4. 71,8 kg
Kokonaispudotusta tuli maaliskuun alkuun nähden vain 1,5 kilon verran, mikä ei todellakaan ole kovin huima tulos. Olen silti tyytyväinen: olen urheillut paljon enemmän kuin aiemmin, kuntoni on parantunut selvästi ja lihastakin on varmasti tullut jonkin verran lisää. Ja tietysti kun vertaa nykyistä painoa kuukauden pahimpaan vaakalukemaan, hiihtoloman jälkeisen hiilaripöhön 77,6 kiloon, siitä on tultu alas 5,8 kiloa ;) Toki kutosella alkaviin lukemiin olisi ollut mukava päästä jo maaliskuun aikana, mutta tälläkin laihtumistahdilla pääsen varmasti ainakin lähelle sitä huhtikuun aikana.
Suurin saavutus maaliskuun aikana on ehkä kuitenkin ollut se, että olen oppinut viime aikoina arvostamaan ruokaa ihan eri tavalla kuin ennen: ennen aina syödessä piti olla telkkari tai tietokone auki ja tehdä jotain samaan aikaan sen sijaan, että olisi keskittynyt pelkästään ruokailemaan. Söin myös paljon valmisruokia ja esimerkiksi raejuustoa suoraan purkista, eikä ruoan ulkonäöllä tai esillelaitolla ollut juurikaan väliä: omistin vain muutaman vanhan kotoa tuodun lautasen ja kupin. Maaliskuun aikana olen kuitenkin innostunut kokkailemaan ja nykyisin tykkään etenkin viikonloppuisin kokata jotain ihanaa (mutta silti terveellistä) ruokaa, laittaa sen nätisti esille ja viettää mukavan ruokailuhetken syöden hitaasti ja nautiskellen, pelkästään syömiseen keskittyen. Olen joutunut ostamaan melkoisen määrän uusia astioita, mutta jotenkin vain ruoka maistuu paremmalta, kun sen eteen on nähnyt enemmän vaivaa ja panostaa myös estetiikkaan.
Varmasti pääset alle 70 kilon, tsemppiä!:) T:toinen laihduttaja
VastaaPoistaNuo muutokset, ruokailuhetkien rauhoittaminen ja ruuanlaitto, ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin pudonneet kilot. Tulevat varmasti toimimaan pohjana pysyvästi hoikemmalle, terveellisemmälle ja paremmalle elämälle.
VastaaPoistaBella...: Toivottavasti! Olisi se vain hienoa katsella kutosella alkavaa vaa-an lukemaa. Viimeksi olen päässyt tuosta ilosta nauttimaan about 6 vuotta sitten eli olisi se jo aikakin päästä noihin lukemiin! Tsemppiä sullekin laihdutteluun! :)
VastaaPoistaTaina: Nimenomaan! Itsekin olen mietiskellyt, että tuo ruokailuun liittyvä muutos on kyllä ihan hirveän iso askel eteenpäin jo siksi, että se auttaa sitten tulevaisuudessa myös pysymään normaalipainossa.
Tuo ruoan arvostaminen on kyllä tärkeää :) Itsekin olen sitä opetellut, sillä on monesti tullut syötyä nimenomaan telkkarin edessä. Sitten kun ruoan laittaa nätistä tarjolle ja siihen keskittyy niin tulee kyllä hyvä mieli eikä sitä kehtaa ahmia niin paljon :) Sulla tuntuu olevan järkeä tässä hommassa mukana, tulet varmasti onnistumaan :)
VastaaPoista