torstai 1. marraskuuta 2012

Urheilua

Eli tästä se todella taas lähtee. Tänään olen ehtinyt kuntopyöräillä jo 75 minuuttia. Tavoite olisi saada sellaiset 1000 kaloria tänään urheilua eli pitänee vielä illalla koittaa käydä parin tunnin kävelylenkillä tai pyöräillä reilu tunti. Fiilis on mahtava, kun uusi projekti on taas saatu potkaistua käyntiin!

keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Aika kuluu

Jaahas, jälleen kerran kirjaudun blogiini ja huomaan aikaa kuluneen melkein puoli vuotta. Kerronpa tämän hetken kuulumiseni. Tällä hetkellä en ole parisuhteessa. Ja olen lihonut, aivan kamalasti. Ero poikaystävästä on varmaan maailman typerin tekosyy, miksi paino on noussut. Mutta ihan oikeasti, se todella on vaikuttanut. Jos parisuhde lihotti minua, niin ero lihotti kaksinverroin enemmän. Kyseessä oli ensimmäinen vakava parisuhteeni, vaikkemme olleet kauaa yhdessä. Erosimme kesällä. Ja jokainen joka on joskus eronnut varmaan tietää, että se voi ihan oikeasti ottaa koville. Omassa tapauksessani se tarkoittaa sitä, että olen nyt 4 kuukautta viettänyt lähinnä suklaan ja itsesäälin parissa. Voisin jatkaa tätä loputtomiin ja lihoa takaisin samoihin mittoihin, joissa pahimmillani olen ollut, antaa vaa-an nousta yli 90 kilon. Tai sitten voin nyt lopettaa kierteen, herätä aamulla ja lähteä lenkille suklaasta haaveilun sijaan.

Eli marraskuu. Laihdutusprojektin uusi alku. Tiedän, että tällainen "uusi kuukausi, uusi elämä"-ajattelu on erittäin väsynyttä, mutta silti olen nyt päättänyt turvautua siihen kuukauden vaihtuessa marraskuuksi ja syksyn kääntyessä viimeistään talveen. Syksy on kertakaikkiaan mennyt niin rappiollisissa merkeissä ja ahmiessa suruun, että haluan irrottautua siitä ajanjaksosta kokonaan. Minusta on koko ajan tuntunut turvonneelta ja olen haaveillut ulosmenosta, mutta jotenkin vain olen jäänyt sisälle, siltikin, että tiedän, kuinka paljon nauttisin vaikkapa kävelylenkistä. Ja ihan oikeasti, uskon nyt päässeeni yli myös erosta. Jos haluan joskus uuden parisuhteen, minun täytyy päästä jälleen siihen tilaan, jossa olin reilu vuosi sitten. Tyytyväinen itseeni ja jonkinlaisessa harmoniassa. Se on ehkä nyt tärkein tavoitteeni: päästä sellaiseen painoon, sellaiseen elämäntapaan, että herään aamulla energisenä ja pystyn katsomaan peiliin ja oikeasti tykkäämään siitä, mitä näen. Siihen toivon pääseväni lähikuukausina.

Tehtävää on paljon. Ensin minun pitää saada takaisin päälle lenkkeilyrutiini. Käydä vähintään kerran päivässä tunnin-parin kävelyllä nyt alkuun. Ja niin, olen nyt hankkinut vihdoin kauan suunnittelemani kuntopyörän. Sillä saa hien nostettua pintaan nyt, kun pyöräily ei enää lumessa ja jäässä onnistu, ja juoksukaan ei toisaalta nyt vuoden juoksusta pidetyn tauon jälkeen voi kuulua päivittäiseen treeniin. Aluksi voisi koittaa hölkkäillä kerran pari viikkoon, sitten vähän nostaa määriä. Kuntopyöräily ja kävely ovat nyt varmasti ne päälajit, jolla lähden pudotusprojektia jatkamaan.

En muuten uskalla vielä edes käydä vaa-alla. Voin helposti arvioida, että painon täytyy olla jossain 80-85 kilon tienoilla, kaikki entiset vaatteeni ovat nimittäin käyneet auttamattoman pieneksi. Ehkä voisin nyt kuukauden verran treenata ja syödä terveellisesti, ja punnita itseni vaikkapa joulukuun alussa, jolloin vaakalukema ei ehkä ole enää ihan niin lannistava. Tähdätään siihen.

Vajaat 10 minuuttia kuukauden vaihtumiseen. Nyt nukkumaan ja huomenna nauttimaan uudesta alusta.

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Puoli vuotta myöhemmin

Hassua, että viime päivityksestä on kulunut jo puoli vuotta. Silloinhan uutta intoa puhkuen ajattelin jatkaa moneksi kuukaudeksi jäänyttä laihdutusurakkaa, mutta kappas vain - nyt väliin tuli vielä pidempi tauko. Mitä tämän puolen vuoden aikana sitten on tapahtunut: noh, ainakaan en vieläkään ole - yllätys, yllätys - laihtunut. Veikkasisin olevani aika lailla samoissa mitoissa kuin viime päivityksen aikaan, tosin välillä paino on ollut matalammallakin. Nyt koulukiireet ja -stressi ovat kuitenkin melko tehokkaasti haitanneet terveellistä elämäntapaa, joten painoa on tullut lisää. Eniten harmissani olen juoksun jäämisestä: en ole harrastanut aktiivisesti juoksua oikeastaan sitten viime vuoden lopun. Silloin tällöin  olen yrittänyt aloittaa, mutta homma on jäänyt parin viikon päästä. Olo on jotenkin vedoton ja epäenerginen, kun ei urheile. Ja juoksu - se on todellakin aivan käsittämättömän raskasta pitkän tauon jälkeen. Ehkä se johtuu vain siitä, etten haluaisi myöntää itselleni, että ennen niin hyvä juoksukuntoni on nyt lopullisesti menetetty. Että pitäisi alkaa juoksemaan lyhyempiä lenkkejä ja hitaampaa kuin mihin olen tottunut. Olen yrittänyt juosta kylmiltään puolen tunnin lenkkejä reippaalla temmolla ja pettynyt hirveästi, kun se ei olekaan onnistunut.

Mutta niin. Viimeisten tenttien jälkeen ja kesälomalle siirtymisen myötä aion ottaa itseäni niskasta kiinni. Alkaa taas juoksemaan, koska se tuo elämään niin käsittämättömän paljon energiaa ja iloa. Ja sitten pikkuhiljaa lähteä taas tähtäilemään siihen pudotustavoitteeseen, jonka olen itselleni yli vuosi sitten asettanut.

Hyvää kesän odottelua kaikille!