perjantai 11. maaliskuuta 2011

Laihtuminen

Kulunut viikko on mennyt tähän asti hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa sikäli, että olen urheillut aivan mielipuolisen paljon, mutta toisaalta myös syönyt järkyttäviä määriä. Esimerkiksi eilen teimme aamupäivällä pienen lumikenkävaelluksen läheisen vaaran laelle ja illalla kävin vielä hiihtämässä 20 kilometriä. Valitettavasti söin myös epäilemättä yli 2000 kalorin edestä. Kaverini on leiponut täällä ollessani lähes joka päivä toinen toistaan herkullisempia piirakoita ja leivoksia, joita popsiessa olen yleensä viettänyt sen ajan päivästä, jota en ole ollut urheilemassa. Se onkin yksi lomalla olemisen varjopuolia: kun on liikaa vapaa-aikaa, tulee sitä helposti kulutettua syöden. Tänään yritin ryhdistäytyä:  aloitin päiväni parin tunnin sauvakävelyllä ja söin normaalia pienemmän aamiaisen. Valitettavasti terveellinen linja ei jatkunut iltaan asti, kävimme nimittäin elokuvissa, jonne menimme tietenkin karkkikaupan kautta. Koitin mukamas olla terveellinen ja ottaa karkkien sijasta pussiini erilaisia pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä, mutta todellisuudessa järkyttävän iso pähkinäpussini sisälsi varmasti kaksinkertaisesti kaloreita kaverini tavallisia karkkeja sisältävään verrattuna. Eikä siinnä vielä kaikki: illan päätteksi menimme syömään kiinalaista. En todellakaan edes halua tietää, paljonko päivän kokonaiskalorimääräksi tuli.

Kaveriltani pari päivää aiemmin saamani laihtumiskommentin jälkeen olen pysähtynyt useammankin kerran peilin eteen peilikuvaani tuijottamaan ja miettimään, onko laihtumisen merkkejä todellakin jo havaittavissa. Jonkinlaista kiinteytymistä on tapahtunut, mutta pääpiirteissään vartaloni on edelleen mielestäni melko lailla samanlainen kuin 15 kiloa painavampana, lihavan ihmisen vartalo. Ruumiinrakenteeni on aina ollut vähän poikamainen ja suurin osa läskeistäni on kerääntynyt  keskivartalolle. Alavartaloni ja rintani sen sijaan ovat aina olleet suhteessa paljon pienemmät kuin kokoisellani ihmisellä yleensä. Harmillista kyllä, suurimmat muutokset ovat havaittavissa nimenomaan rinnoissa, reisissä ja muutenkin alavartalon alueella, kun taas keskivartaloni on edelleen todella tynnyrimäinen. Käsivarret ovat ehkä vähän kiinteämmän näköiset kuin ennen, eivät tosin paljon. On todella masentavaa, että läskini lähtevät näin epätasaisesti, etenkin kun nimenomaan keskivartalo on ollut minulle aina se suurin ongelmakohta, jota olen joutunut piilottelemaan löysien vaatteiden alla.

Kasvoissani painon putoaminen näkyy aika hyvin jo tässä vaiheessa. Katsoin taannoin noin vuosi sitten otettuja valokuvia itsestäni ja naamani näytti niissä todella turvonneelta verrattuna nykyiseen. Poskeni olivat selvästi pyöreämmät, kun taas nykyisin kasvojen luusto on selkeämmin näkyvissä. Havaitsin myös, että jokaisessa kuvassa, jossa en varta vasten poseeraa ja vedä leukaa ylöspäin, minulla on aikamoinen kaksoisleuka. Nykyään se on selvästi pienentynyt, mutta edelleen erityisesti hymyillessä pieni kaksoisleuka on havaittavissa. Minulla tosin on ollut kaksoisleuka jo ala-asteikäisenä ja muistaakseni myös normaalipainoisena jonkinlainen. Jaksan kuitenkin elätellä toiveita, että vitosella alkavissa lukemissa myös leukalinjani terävöityisi hieman.

Olen mietiskellyt muutenkin paljon, miltä tulen näyttämään laihempana. Millaiset kasvonpiirteet kaiken tämän rasvakerroksen alta kuoriutuu? Ja millaisilta vartaloni mittasuhteet tulevat näyttämään laihtumisen jälkeen? Alkaako myös mahan seutu kaventua kohta? Ja jääkö jonnekin roikkuvaa ihoa? Etenkin keskivartaloni on sen verran iso, etten jaksa uskoa, että kaikki iho voi mitenkään vetäytyä. En todellakaan haluaisi joutua turvautumaan ihonkiristysleikkauksiin, joten pitää vain toivoa, että iho vetäytyy vielä näin nuorella iällä edes jonkin verran. Tulevan kevään aikana tulen varmastikin saamaan vastauksen suurimpaan osaan kysymyksistäni, mutta koska aikaa ei ole hirveän paljon, on viikottaisista pudotustavoitteista pidettävä kiinni. Ehkäpä loppuviikon ajan yritän siis olla hieman tarkempi nauttimieni ruokien suhteen!

2 kommenttia:

  1. Kannattaa käytellä mittanauhaa, se paljastaa missä tapahtuu kutistumista ja kuinka paljon. :) Ja kuvat tietysti kertovat myös paljon.

    Tsemppiä laihdutukseen, hienon urakan olet kyllä tehnyt jo tähän mennessä! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! :) Olen itsekin pohdiskellut tuota mittanauhalla painon putoamisen seuraamista paljon viime aikoina, vaa-an lukema kun tuntuu heittelevän niin hirveästi riippuen aina edellisen päivän ruokailuista. Välillä onkin tullut mittailtua vyötärön ympärystä epäsäännöllisin väliajoin, mutta pitäisi varmasti alkaa käyttää mittanauhaa ihan säännöllisesti. Kuvia olen nappaillut muutaman tämän projektin aikana ja jossain vaiheessa tulen varmasti täälläkin niitä julkaisemaan, kunhan edes jonkinlaista näkyvää muutosta on niissäkin havaittavissa :)

    VastaaPoista